Televisio tuli Suomeen 1950-luvulla, mutta televisiomaksun historia ulottuu yli 80 vuoden taakse, sillä historian laskeminen aloitetaan radioluvan synnystä vuodelta 1927. Radiolupa kerättiin, jotta vuonna 1926 perustetun Suomen Yleisradion toiminta saataisiin turvatuksi.
Lupamaksu perittiin alusta asti maksajan oman ilmoituksen perusteella, mihin saatiin malli Ruotsin vastaavasta käytännöstä. Radiolupa oli aluksi sata markkaa vuodessa, ja keräämisestä vastasi silloinen lennätinhallitus. Maksua vastaan radion kuuntelija sai nykysilmin varsin juhlalliselta näyttävän numeroidun lupakirjan yleisradiovastaanottolaitteelle.
Radiovastaanottimet ja -luvat yleistyivät hurjaa vauhtia. Alkuvaiheessa lupia myönnettiin 12 000 kappaletta, ja toiseen maailmansotaan mennessä lupia oli myönnetty jo 330 000 kappaletta. Samaa tahtia kasvoi myös radiolupakonttorin henkilöstö. Sotavuodet toivat omat haasteensa radiolupatoiminnalle. Radiolupakonttori siirrettiin pois Helsingistä kahteen otteeseen; ensin talvisodan sytyttyä Vaasaan ja myöhemmin jatkosodan tieltä Korpilahdelle.
Televisio rantautui Suomeen 1950-luvulla. Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset vuonna 1958, ja samalla alettiin radioluvan lisäksi periä tv-lupia, joita myönnettiin ensimmäisenä vuonna vaatimattomat 8000 kappaletta. Kolmessa vuodessa myönnettyjen lupien määrä nousi kuitenkin 200 000:een. Miljoonas televisiolupa lunastettiin vuonna 1969.
Väritelevisiot tulivat markkinoille 1960-luvun jälkipuoliskolla ja värilupia ryhdyttiin perimään vuoden 1969 alusta. Värilupa oli television lisälupa, joka piti maksaa radio- ja televisioluvan lisäksi. Radiolupaa perittiin tv-luvan rinnalla vuoteen 1977 asti. Sen jälkeen radion kuuntelusta ei ole enää tarvinnut maksaa. Väritelevisiot syrjäyttivät mustavalkoiset vastaanottimet 1980-luvun alussa. Mustavalkolupa poistettiin lopulta käytöstä vuonna 1996.
Vuonna 1988 televisiolupakeskus siirtyi Posti- ja telelaitokselta Viestintäviraston eli silloisen Telehallintokeskuksen alaisuuteen. Siirtyminen vaikutti melkoisesti tv-maksutoimintaan, sillä Telehallintokeskus alkoi muun muassa karsia luvattomuutta aktiivisen kampanjoinnin avulla.
Lupajärjestelmä on vuosikymmenien aikana kokenut lukuisia muutoksia. Kantakorttijärjestelmästä on siirrytty reikäkorttien kautta suorakäyttö- eli atk-järjestelmään. Myös lupamaksun perimistapa on muuttunut, sillä alkuaikoina postinkantajat perivät maksun. Vuodesta 1996 lähtien television käyttöönotosta on voinut tehdä ilmoituksen internetissä. Vuonna 1999 lakiuudistuksen myötä televisiolupapalveluista tuli tv-maksuhallinto, ja tv-luvasta ryhdyttiin käyttämään nimeä tv-maksu.